Mitä virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus oikeastaan merkitsevät? Kysyimme asiantuntijoilta, miten nämä ilmiöt muuttavat arkeamme tulevaisuudessa. Lähde mukaan matkalle kuvitteellisen päivään vuonna 2030.
Teksti: Hasse Härkönen
Astun ulos kirpeään aamuun. Katson uutiset autossa matkalla lääkäriin. Otsikot latautuvat silmälasieni sisäpintaan toivomiltani kanavilta. Autonominen auto ajaa tasaista kyytiä, kun uutisissa kerrotaan, että parin kuukauden takainen ryöstö on selvinnyt. Poliisin virtuaalimallinnuksen avulla tehdyissä tutkimuksissa selvisi ratkaiseva vihje.
Joka toisella on lasit, eikä aina tiedä kuka autossa katsoo maisemaa ja kuka eläytyy toiseen todellisuuteen. Virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) käytön mahdollistava teknologia on vuonna 2030 kutistunut niin pieneksi, että se voidaan piilottaa tavallisen näköisten silmälasien kehyksiin. Puettava iho lisää ehkä myös jo kosketuksen virtuaalikokemukseen.
"Teknologian edelleen kehittyessä VR- ja AR-näytöt alkavat kadota silmään, eli voi tulla ihmiseen integroituja ratkaisua. Tulevaisuudessa saatamme esimerkiksi käyttää silmään asennettavia implantteja", uuden median muotoilun ja oppimisen professori Teemu Leinonen Aalto-yliopistosta sanoo.
Vastaanotolla lääkärilläkin on lasit, joihin hän saa tarpeelliset tiedot potilashistoriastani ja siihen liittyvät mittaustulokset. Kolestroliarvojeni kehitys kertoo, että elintapojen muutos on tuottanut tulosta.
"Jo nyt ihmisestä voi selvittää hyvin paljon tietoja eri väylien, kuten sosiaalisen median sekä vero- ja osoitetietojen kautta. Jatkossa suuri muutos on se, että uusilla sovelluksilla kaikki tiedot saadaan kerralla kootusti ja helposti näkyviin", professori Joni Kämäräinen Tampereen teknisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitokselta sanoo.
Rakentaminen, suunnittelu ja huolto muuttuvat
Lääkärikäynnin jälkeen tapaan veljeni ja käväisemme tutustumassa tulevaisuudessa rakennettavaan uuteen alueeseen. Alueen kokeminen valmiina on mahdollista virtuaalimallinnuksen avulla, mikä parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kotikaupunkinsa asioihin.
Virtuaalikävelemme lasit päässä suunnitteilla olevan alueen läpi ja näemme, miltä valmiit talot ja viheralueet näyttävät ja kuulostavat. Alueen keskelle tulevaan monitoimihalliin käymme tutustumassa sisällä, ennen kuin tarkastelemme sen rakenteita yksi kerrallaan kolmiulotteisena. Ilmanvaihto ja märkätilat kiinnostavat meitä, koska työskentelemme rakennusalalla.
"Arkkitehtuurissa suunnittelu ja erilaisten versioiden arviointi nopeutuvat uusien sovellusten kautta. Perinteisesti on ajan kanssa tehty piirustukset ja pienoismallit, ja niiden perusteella hahmotettu lopputulosta", Kämäräinen sanoo.
"AR:n ja VR:n vaikutus rakennusalaan on suuri", hän jatkaa.
Aalto-yliopiston konenäön professori Juho Kannala arvioi, että rakentamisen ohella muiden kalliiden kohteiden kuten autojen suunnittelussa VR- ja AR-sovelluksista voi olla merkittävää etua. Kun lopputulos on kallis rakentaa, kohteen suunnitteluun kannattaa satsata paljon.
Huoltotoiminnassa esimerkiksi hissien kohdalla AR-sovellukset ovat lyömätön apu. Korjaaja saa näkymäänsä vikaantuneen osan sijainnin sekä ohjeet sen korjaamiseen tai vaihtamiseen, oli hissi tuttu tai ei. Laseihin heijastetut tiedot vapauttavat kädet työhön.
Opiskelijat matkaavat virtuaalitodellisuudessa
Suunnittelu ja rakentamisen kustannukset kiinnostavat myös sen vuoksi, että rakennutan uutta kesämökkiä toisella puolen Suomea. Voin katsoa virtuaalimallinnuksesta tulevan mökin tiloja ja kokeilla esimerkiksi erilaisia keittiökalusteita sinne. Reaaliaikaisesti päivittyvässä tilassa saan näkymään tulevien työvaiheiden aikataulun, materiaalien arvioidun saapumisajan työmaalle ja rakentamisen kustannukset.
Kuvaan tulee keltaisella huomautus, että kattotyön kanssa eletään kriittisiä hetkiä: työt pitää aloittaa ensi viikolla, muuten katto ei valmistu ennen talvea. Muiden työvaiheiden kohdalla näkyy vihreää eli kaikki on kunnossa kustannuksia myöten.
Yläasteikäinen poikani on innoissaan tutkimusretkistä. Hänen luokkansa on maantiedon tunnilla käynyt virtuaalimatkalla Grönlannin keskiosassa, jossa ei enää ollut ikijäätä vaan paljas maa. Kokemus oli oppilaille järisyttävä, sellainen maisema on odotettavissa, jos ilmastonmuutos karkaa käsistä. Oppilaat saavat lisätyn todellisuuden avulla tietoa syistä, seurauksista ja mahdollisuuksista.
"Oppimisessa ja opetuksessa kohteen manipulointi ja tehtävien suorittaminen VR:n avulla avaa valtavia mahdollisuuksia. Koululaiset voidaan lähettää esimerkiksi tekemään arkeologisia kaivauksia Egyptin pyramideille, ja he voivat löytää sieltä opettajan määrittelemiä asioita", Aalto-yliopiston Leinonen sanoo.
Mistä on kyse?
Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR)
Simuloi todellista ympäristöä tai luo kokonaan kuvitteellisen todellisuuden. Tällä hetkellä VR-sisältöjä voi katsoa virtuaalilasien avulla, mutta katseluvälineet kevenevät ja kehittyvät kovaa vauhtia. VR-lasit päässä katsoja pääsee keskelle kolmiulotteista 360-asteen kuvaa ja voi kokea sen ja äänen kuin olisi paikan päällä. Tulevaisuudessa virtuaalitodellisuudessa voi näkö- ja kuuloaistien lisäksi kokea kaikilla aisteillaan. Keinoiho on jo kehitteillä. Kokeile Google Earth VR.

Lisätty todellisuus (augmented reality, AR) ja yhdistetty todellisuus (mixed reality, MR)
Lisätyssä todellisuudessa (AR) todelliseen näkymään tuodaan uusia kohteita tietokonegrafiikan avulla. Näkymää voidaan katsella esimerkiksi älypuhelimen näytöltä, myös läpinäkyviä tai videonäytöllä varustettuja laseja voidaan käyttää. Hyvä esimerkki on Pokémon Go tai Lahden kaupungin historiallisia näkymiä tarjoava sovellus.
Älypuhelin ja muut vastaavat näytöt hyödyntävät laitteessa olevaa tai erillistä kameraa, jonka kuvaamaan näkymään lisätään uusia kohteita. Ne voivat olla kuvia, liikkuvaa kuvaa, grafiikkaa, tekstiä ja muita elementtejä.
Yhdistetyssä todellisuudessa (MR) todelliseen näkymään tuodaan kolmiulotteiset hahmot ja esineet, joita voi tarkastella eri puolilta ja manipuloida. Tästä esimerkkinä on Microsoftin HoloLens, jonka demonstraatiossa voi tarkastella kolmiulotteista Minecraft-maailmaa kuin se olisi todellinen. Magic Leap on myös tämän alueen kehittäjiä. HoloLensille on jo kehitetty sovelluksia, jotka auttavat esimerkiksi asentajia työssään.
Virtuaalimatka Somaliaan lisää ymmärrystä ja empatiaa
Suomen Punaisen Risti teki VR-elokuvan, joka havainnollistaa, miltä kolmen vuoden kuivuus näyttää ja tuntuu somalialaiskylässä. Sovelluksen avulla Punaisen Risti lisäsi empatiaa ja ymmärrystä sekä tavoitti nuoria aikaisempaa paremmin.
Teksti: Hasse Härkönen Kuvat: SPR/Tatu Blomqvist
Millaisesta sovelluksesta on kyse?
Punaisen Ristin VR-laseilla katsottava 360-video, jossa käyttäjä pääsee vierailemaan somalialaisessa Hara Adadin kylässä. Sovellusta on käytetty SPR:n varainhankinnassa.
Mitä katsoja kokee Somaliassa?
Alueella ei ole satanut kolmeen vuoteen, ja kylä kärsii ankarasta kuivuudesta. Veden puute ja kuolleen karjan myötä hävinnyt elinkeino ovat ajaneet jopa 60 prosenttia asukkaista pois kotoaan. Virtuaalilaseilla ja kuulokkeilla pääsee keskelle kuivuuden runtelemaa maisemaa.
Miten virtuaalimatka somalialaiskylään toteutettiin?
Maisemaa kuvattiin kuudella GoPro-kameralla joka suunnasta, niin, että saatiin 360-asteinen kuvakulma. Kuuden GoPro-kameran viritystä käytettäessä materiaalia ei voinut katsoa paikan päällä, joten kuvaus piti tehdä ikään kuin sokkona. Suomessa aineistosta koostettiin 360-elokuva, johon tuli mukaan kertojaääni.
Miksi VR-elokuva kuivuusalueelle koettiin SPR:ssä tärkeäksi?
Virtuaalinen vierailu tarjoaa vahvaa elämyksellisyyttä, joka koskettaa ihmisiä ja lisää tietoisuutta kuivuudesta. Vakava kuivuus on suomalaisille vieras asia. Kuivuus kehittyy pitkän ajan kuluessa, joten sitä ja sen vaikutuksia ei ole yhtä helppo ymmärtää kuin maanjäristystä ja muita äkillisiä luonnonkatastrofeja.
Missä ja miten sovellusta on käytetty?
Punaisen Ristin varainhankintatyössä kesällä 2016 yli kymmenellä festarilla. Kuka tahansa sai katsoa ohjelman laseilla. Virtuaalilaseja käytettiin sekä uusien lahjoittajien että vapaaehtoisten lipaskerääjien rekrytoimiseen. Virtuaalisovelluksen kautta tavoitettiin etenkin nuoria, potentiaalisia vapaaehtoisia SPR:n työhön.
Millaista palautetta vierailu Somaliaan sai käyttäjiltä?
Virtuaalimatkan jälkeen ihmiset kertoivat ymmärtävänsä paremmin, millaista elämä on, jos ei sada kolmeen vuoteen. Useimmille kokeilijoista käyttivät virtuaalilaseja ensimmäinen kertaa elämässään.
Miten virtuaalitodellisuutta tullaan käyttämään jatkossa SPR:ssä?
Virtuaalisovellukset ja -lasit ovat yksi väline SPR:n varainhankinnan työkalupakissa, ja niitä käytetään jatkossakin sopivissa tilanteissa.
Artikkelia varten on haastateltu Suomen Punaisen Ristin audiovisuaalisen viestinnän asiantuntija Tatu Blomqvistia ja varainhankintayksikön koordinaattori Raisa Heinämäkeä.
Toteuttaja: Suomen Punainen Risti
Paikka: Virtuaalimatka kuivuudesta kärsivään Somaliaan
Tekoaika: kesä 2016